Anniina Vainionpää

Luonto ja ihminen yhdistyvät teoksissani toisiaan täydentävinä elementteinä. Kohtaamiset ihmisten kanssa piirtyvät kuviksi yhteisen kielen etsimisestä: olettamuksista, tunteista ja erilaisista rooleista joita kannamme mukanamme. Joskus kohtaamme mutta jäljelle jää vain tunne kohtaamattomuudesta. Metsä on ehtymätön lähde aiheita ja rakenteita, jotka tulevat lähes huomaamatta osaksi tekemistäni. Luontoa on vaikea kuvata, sillä en koskaan saavuta sitä mihin se kykenee enkä koskaan pysty parempaan. Yritän silti. Osana luonnon kiertokulkua oma elämä asettuu uomiinsa ja sen logiikkaa on helpompi seurata. Taidegrafiikassa minua kiehtoo se, että varsinainen tuotos valmistuu lukuisten eri vaiheiden kautta laatalta paperille tai muulle pinnalle. Painaminen eli värin litistyminen, leviäminen ja imeytyminen sekä työn kääntyminen peilikuvaksi ovat työskentelyni keskiössä kiinnostavien värisommitelmien lisäksi. Vedostan työni käsin hiertämällä ja se on minulle sekä työvaihe vedossarjan tekoprosessissa että tärkeä keino taivuttaa väri ja piirrosjälki tahtooni.