Kukka Pitkänen
s. 1989
Hämeenlinna
Töissäni näkyy ihminen, mutta harvoin kokonaisuudessaan, vaan useammin osina, viitteinä tai varjoina. Varjot ovat pitkäaikainen kiinnostuksen kohteeni. Minua kiehtoo niiden jatkuva muuttuvuus ja hetkellisyys. Yhdistän sen mielessäni ihmisen yritykseen hahmottaa ympäröivää maailmaa; hetken jokin asia näyttää joltakin, mutta seuraavassa hetkessä sillä on jo täysin toinen muoto, tai sitä ei enää ole.