Vainio Marjukka

Marjukka Vainio (s.1953) asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa. Valokuvien lisäksi hän on tehnyt videoita, valo-ääni-tilateoksia, valokuvakirjoja ja kuvasalkkuja. Vainion kansainvälinen ura alkoi jo New Yorkin opiskelujen aikaan 1980-luvulla. 2000-luvulla hänellä on ollut yksityisnäyttelyitä muun muassa Ranskassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Belgiassa. Palkitulla taiteilijalla on lukuisia teoksia sekä julkisissa että yksityisissä kokoelmissa. Hän toimi Taiteen keskustoimikunnan nimittämänä taiteilijaprofessorina 2009-2014.

Vainio on aina ollut kiinnostunut kasveista ja luonnon kiertokulusta. Valokuvissaan hän kuvaa kasvin osia pelkistäen: niiden rakenteiden yksilöllisyyttä ja veistoksellisuutta esille nostaen.

Kasvimaailman aiheeni ovat usein omaelämäkerrallisia ja viittaan niillä johonkin kokemukseen tai tunnetilaan. Usein ne kertovat kaipauksesta, elämän hauraudesta ja lyhyydestä. Anaïs Ninin ajatusta mukaillen: valitsin valokuvan ja metaforan, en siksi että rakastan arvoituksellisuutta ja vaikeatajuisuutta, vaan koska kuva on lähempänä tapaamme kokea asiat syvällä sisimmässämme.

Marjukka Vainio esittää usein hauraat kukat leijuvat mustaa taustaa vasten. Alankomaalaisen 1600-luvun maalaustaiteen kukka-asetelmat kuvattiin myös tummaa taustaa vasten. Kukat nähtiin merkkeinä Jumalalta tai niiden lyhyt kukinnon vaihe muistutti ihmisen lyhyestä elämänkaaresta. Tummataustaisissa teoksissaan Vainio on tavoitellut vaikutelmaa öljyvärin kaltaisesta intensiivisyydestä. Kuvissa, joissa herkät kukat lepäävät hennon harson laskoksien ympäröiminä, hän lähestyy akvarellimaalauksen luonnetta, sen hienostunutta läpikuultavuutta.

Marjukka Vainion kuvat henkivät runollista kauneutta. Pienet eleet saavat niissä suuria merkityksiä. Kukan terälehdet lennähtävät tuulen mukana tai ne varisevat hiljalleen kukan ympärille.