Taiteilijat

Vyborna-Turunen Jana

Taiteellisen työni lähtökohdat löytyvät usein omista muistoistani, tunteistani, ajankohtaisista huolistani ja ympäröivästä maailmasta. Työprosessin aikana asiat muuttavat muotoaan ja merkityksiään eri tekniikkojen, menetelmien ja materiaalien myötä. Taiteeni visuaalisuuden ja henkilökohtaisen sisällön lisäksi minulle on tärkeä myös ulospäin menevä viesti tai sanoma.

www.manifestodesign.fi

Veltti Juha

Olen ennen kaikkea kuvantekijä – oli kyse sitten maalauksista, sarjakuvista tai kuvituksista. Myös musiikintekijänä kuvat, mielikuvat, ovat minulle oleellisessa roolissa.

www.veltti.net

Vatanen Maija

Käsittelen teoksissani ihmisenä olemista, elämää sekä meitä ympäröivää maailmaa. Työskentelyni lähtökohtia voivat olla niin aika, kokemukset, muistot, valo ja varjo, ympäristö ja luonto kuin ihmisen jälkeensä jättämät merkit ja jäljetkin. Elämän hauraus, rajallisuus, haavoittuvuus ja ainutkertaisuus ovat teoksissani usein toistuvia teemoja. Yksittäiset kuvat ovat monesti kuvasarjan tai kokonaisuuden osia.

Maija Vatanen / Kuvataiteilijamatrikkeli

Valvanto Mirva

Viime vuosina olen keskittynyt maalauksellisen, värillisen uniikkigrafiikan työstämiseen yhdistäen carborundum- sekä monotypiatekniikoita keskenään. Näyttelyitä rakentaessani yksittäiset työt alkavat ikäänkuin luonnostaan muodostamaan sarjoja tai installaatioita. Tavoitteeni on saada yksittäinen teos toimimaan sekä itsenäisenä taideteoksena, että myös osana suurempaa kokonaisuutta. Kuvaan paljon luontoa, johon voi peilata samalla omaa olemassaoloaan. Yritän luoda ikäänkuin uusia mikrokosmoksia, pinnan alla kuplivia maailmoja. Pyrin siihen, että katsojalle aukeaisi teosten takaa jonkinlainen uusi ulottuvuus.

Vainonen Maija

Kuvanveistäjä Maija Vainonen (s.1948) asuu ja työskentelee Riihimäellä. Keramiikka ja pronssi ovat hänen keskeisimpiä materiaalejaan. Jalkani ei mahdu tanssikenkään, joka oli aivan sopiva vuosia sitten. Taiteilijuuteni on yhtä hankala tunkea määritelmään, koska matka jatkuu ja jokin muuttuu koko ajan.

Vainio Marjukka

Marjukka Vainio (s.1953) asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa. Valokuvien lisäksi hän on tehnyt videoita, valo-ääni-tilateoksia, valokuvakirjoja ja kuvasalkkuja. Vainion kansainvälinen ura alkoi jo New Yorkin opiskelujen aikaan 1980-luvulla. 2000-luvulla hänellä on ollut yksityisnäyttelyitä muun muassa Ranskassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Belgiassa. Palkitulla taiteilijalla on lukuisia teoksia sekä julkisissa että yksityisissä kokoelmissa. Hän toimi Taiteen keskustoimikunnan nimittämänä taiteilijaprofessorina 2009-2014.

Vainio on aina ollut kiinnostunut kasveista ja luonnon kiertokulusta. Valokuvissaan hän kuvaa kasvin osia pelkistäen: niiden rakenteiden yksilöllisyyttä ja veistoksellisuutta esille nostaen.

Kasvimaailman aiheeni ovat usein omaelämäkerrallisia ja viittaan niillä johonkin kokemukseen tai tunnetilaan. Usein ne kertovat kaipauksesta, elämän hauraudesta ja lyhyydestä. Anaïs Ninin ajatusta mukaillen: valitsin valokuvan ja metaforan, en siksi että rakastan arvoituksellisuutta ja vaikeatajuisuutta, vaan koska kuva on lähempänä tapaamme kokea asiat syvällä sisimmässämme.

Marjukka Vainio esittää usein hauraat kukat leijuvat mustaa taustaa vasten. Alankomaalaisen 1600-luvun maalaustaiteen kukka-asetelmat kuvattiin myös tummaa taustaa vasten. Kukat nähtiin merkkeinä Jumalalta tai niiden lyhyt kukinnon vaihe muistutti ihmisen lyhyestä elämänkaaresta. Tummataustaisissa teoksissaan Vainio on tavoitellut vaikutelmaa öljyvärin kaltaisesta intensiivisyydestä. Kuvissa, joissa herkät kukat lepäävät hennon harson laskoksien ympäröiminä, hän lähestyy akvarellimaalauksen luonnetta, sen hienostunutta läpikuultavuutta.

Marjukka Vainion kuvat henkivät runollista kauneutta. Pienet eleet saavat niissä suuria merkityksiä. Kukan terälehdet lennähtävät tuulen mukana tai ne varisevat hiljalleen kukan ympärille.

Vainionpää Anniina

Anniina Vainionpää on 37-vuotias kuvataiteilija ja taidegraafikko. Hän asuu Riihimäellä ja työskentelee Janakkalassa Harvialan kartanon ympäristössä sekä Riihimäen entisessä viestimuseossa. Vainionpää on tehnyt pääasiassa puupiirroksia ja monotypioita vuodesta 2004. Hän käyttää puupiirroksissaan reduktio-eli poistomenetelmää ja tekee pieniä sarjoja, joiden vedokset ovat usein keskenään erilaisia.

Kuvataiteilija Anniina Vainionpää:

Luonto ja ihminen yhdistyvät teoksissani toisiaan täydentävinä elementteinä. Kohtaamiset ihmisten kanssa piirtyvät kuviksi yhteisen kielen etsimisestä: olettamuksista, tunteista ja erilaisista rooleista joita kannamme mukanamme. Joskus kohtaamme mutta jäljelle jää vain tunne kohtaamattomuudesta.

Metsä on ehtymätön lähde aiheita ja rakenteita, jotka tulevat lähes huomaamatta osaksi tekemistäni. Luontoa on vaikea kuvata, sillä en koskaan saavuta sitä mihin se kykenee enkä koskaan pysty parempaan. Yritän silti. Osana luonnon kiertokulkua oma elämä asettuu uomiinsa ja sen logiikkaa on helpompi seurata.

Taidegrafiikassa minua kiehtoo se, että varsinainen tuotos valmistuu lukuisten eri vaiheiden kautta laatalta paperille tai muulle pinnalle. Painaminen eli värin litistyminen, leviäminen ja imeytyminen sekä työn kääntyminen peilikuvaksi ovat työskentelyni keskiössä kiinnostavien värisommitelmien lisäksi. Vedostan työni käsin hiertämällä ja se on minulle sekä työvaihe vedossarjan tekoprosessissa että tärkeä keino taivuttaa väri ja piirrosjälki tahtooni.

www.anniinavainionpaa.fi

Teittinen Jukka

Maalauksessa lähden liikkeelle väreistä ja muodoista. Toivon niiden johtavan kohti tavoittelemaani asiaa, vaikka en vielä tiedä miltä se näyttää; pyrkiä kohti sellaista, josta ei tiedä mitä se on.

Taulu Anssi

Veistokset antavat minulle uusia ajatuksia, tunnetiloja ja oikein onnistuessaan myös lohtua. Ne ovat minulle reittejä sellaisiin tuntemuksiin ja älyllisiin havaintoihin, joihin en johdonmukaisella ajattelulla ylety. Teosteni teemat ja ideat kulkevat mukanani pitkiä aikoja, kunne lopulta löytävät oikean muotonsa. Useimmissa teoksissani olen tutkinut yksilön luonnetta yhteisöjen rakenteissa ja sen suhdetta ympäröivään tilaan.

Kuvanveistäjä Anssi Taulu (s. 1969) asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa. Hän käyttää lukuisia eri materiaaleja töissään: kivi, pronssi, rauta, puu. Viimeisten vuosien aikana hän on siirtynyt installaatioissaan yhä enemmän kierrätysmateriaaleihin: pahvi, muovi, kumi ja uusimpana myös parafiini. Julkisia teoksia mm. Auringon piirissä 2007-2016 Hämeenlinnassa. Taulun teoksissa toistuvat usein syklisyys, orgaanisuus sekä rakenteellisuus.

anssitaulu.com

Taskinen Katja

Kasvien olemuksessa on läsnä sama hetkellisyys kuin valon liikkeessä ja toisaalta myös meissä itsessämme. Kasvit ja niiden varjot muodostavat orgaanisen kielen, tutkimuskohteen ja mahdollisuuden kuvalliseen tulkintaan. Tavoittelen töissäni vaikutelmaa, jossa aineellinen muuttuu varjon tavoin aineettomaksi. Varjo itsessään voi olla elävä ja kiehtovampi kuin kohde josta se lankeaa.

Katja Taskinen / Kuvataiteilijamatrikkeli

Tamminen Vilja

Vilja Tamminen toimii freelance lehtikuvaajana, valokuvauksen opettajana sekä valokuvataiteilijana. Valokuvataiteessaan hän käyttää paljon keskikoon filmikameraa, jolla pyrkii dokumentin keinoin fiktiiviseen tunnelmaan.

www.viljatamminen.com

Salonen Elina

Kuvataiteilija Elina Salonen (s. 1982) asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa. Hän on opiskellut mm. Italiassa lasiteknikoksi ja Espanjassa kuvanveistoa ja Hämeen ammattikorkeakoulussa muotoilua, lasia ja keramiikkaa. Lasi ja keramiikka ovatkin hänen tänhetkisiä materiaalejaan ja kasvot toistuvat usein hänen teoksissaan. Mikä kiinnittää huomiomme? Miksi jotkut asiat jäävät huomaamatta?

www.elinasalonen.com

Saarinen Minttu

Teoksissani käsittelen usein niin henkilökohtaisia kokemuksiani, kuten läheisen kuolemaa ja työuupumusta, kuin ajatuksiani tasa-arvosta, vapaudesta ja sukupuolisuudesta.

Toteutan teokseni sekä maalauksina että installaatioina, kokeillen eri tekniikoita ja välineitä. Teosten tyyli ja tekniikka vaihtuu sisällön niin vaatiessa.

Käytän mallina itseäni ja suuri osa teoksistani pohjautuu kasvoihin, ilmeisiin ja vääristymiin jotka antavat teokselle lopullisen merkityksen.

Minttu Saarinen valmistui Kankaanpään taidekoulusta vuonna 2014 opiskeltuaan siellä maalausta ja kuvanveistoa. Tallinnan yliopistossa Saarinen oli vaihto-opiskelijana opiskellen maalauksen lisäksi performanssia sekä taidekasvatusta.

Saarinen on kuvataiteilija, jonka teoksia yhdistää ihmisen käyttäytymisen tutkiminen soveltavan taiteen keinoin. Medioina hän käyttää performanssia, maalaus- sekä äänitaidetta. Kaikilla tekniikoilla esitetyt teokset nivoutuvat yhteen huumorin, melankolian ja tietynlaisen synkän outouden kautta.

Saarinen työskentelee työhuoneellaan  Hämeenlinnan keskustassa sekä Espanjan Aurinkorannikolla.

www.minttusaarinen.com

Pullinen Jouko

Jouko Pullinen (s. 1959 Hausjärvellä) on kantahämäläinen taidegraafikko, taiteen tohtori ja yliopistonlehtori. Näyttelytoimintaa hänellä on ollut vuodesta 1982 lähtien mm. Suomessa, Saksassa, Puolassa ja Belgiassa. Hänen teoksiaan kuuluu lukuisiin julkisiin ja yksityisiin kokoelmiin.

www.pullinen.net

Pitkänen Kukka

Töissäni näkyy ihminen, mutta harvoin kokonaisuudessaan, vaan useammin osina, viitteinä tai varjoina. Varjot ovat pitkäaikainen kiinnostuksen kohteeni. Minua kiehtoo niiden jatkuva muuttuvuus ja hetkellisyys. Yhdistän sen mielessäni ihmisen yritykseen hahmottaa ympäröivää maailmaa; hetken jokin asia näyttää joltakin, mutta seuraavassa hetkessä sillä on jo täysin toinen muoto, tai sitä ei enää ole.

kukkapitkanen.com

Pajavuori Jouni

Jouni Pajavuori (s. 1969 Janakkalassa) asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa. Hän on mm. Taidemaalariliiton, Ars-Hämeen ja Hämeenlinnan taiteilijaseuran jäsen. Pajavuoren kesänäyttelyitä on ollut vuodesta 2014 lähtien Kankaisten tilalla Hämeenlinnassa ja vuodesta 2015 lähtien Lepaan viini- ja puutarhatilalla Hattulassa. Hänen teoksiaan löytyy lukuisista yksityiskokoelmista.

Taidemaalari Jouni Pajavuori:

Opiskelin Kankaanpään Taidekoulussa vuosina 1994-1998. Ennen taidekouluaikaa maalaukseni olivat realistisia, mutta taidekoulun aikana ja sen jälkeen minulla oli ei-esittävän taiteen kausi, jossa oli omat ristiriitansa. Aloin kaipaamaan uudestaan klassista tapaa maalata, sillä ihanteeni maalaustaiteessa ovat mm. Rembrandt, Ilja Repin ja Ivan Aivazovski. Palasin takaisin realistiseen taiteeseen kymmenen vuotta sitten.

Henkilökuvani ovat realistisia kuvauksia arjesta. Pyrin kuvaamaan ihmisen hänen omassa ympäristössään aitona ja paljaana. Usein maalaukseni saavat alkunsa hetken havainnosta. Arvostan suoraa yksinkertaista ilmaisua ja pidän kädentaitoa taiteessa tärkeänä.

Uudemmat maalaukseni on kasviaiheisia. Kasvitematiikassa minua kiinnostaa elämän kiertokulku, alku ja loppu. Luonto mahdollistaa kaikille elollisille elämän. Luonto ei myy eikä neuvottele, se vain on ja meidän pitää sopeutua, jos haluamme jakaa maapallon lapsillemme.

Olen maalannut Nasturtium-sarjaa vuodesta 2014 lähtien. Ne ovat tärkeimpiä maalauksia minulle. Rakastan valoa ja krassin lehti on ohut paljastamaan valon salaisuuksia. Valo menee läpi, taivaan heijastukset ovat selkeitä. Yksinkertaista, mutta vaikeaa toteuttaa. Valon maalaaminen innoittaa minua, koska siinä oppii koko ajan uutta.

jounipajavuori.blogspot.fi

Ojala Pilvi

Maalaan temperamaalauksia, jotka ovat kuvia työhuoneelleni lavastetuista asetelmista. Asetelma on mielestäni aiheena kiinnostava taidehistoriallisesti, mutta myös siksi että tarjolla on loputtomasti materiaalia. Maalaukseni voivat näyttäytyä näkökulmasta riippuen joko kommenttina nykyajan materialismiin tai nostalgisena matkana lapsuudesta tuttujen esineiden vuoropuheluun. Tempera tekniikkana puolestaan kiehtoo minua, koska se mahdollistaa sekä läpikuultavien, että peittävien pintojen maalaamisen; toisaalta haluan tuoda tämän vanhan maalaustavan nykyaikaan teosten sisällön kautta.

pilviojala.com

Nevalainen Tiina

Tiina Nevalainen (b. 1967 in Helsinki) lives in Riihimäki and works at Lumppulinna in Tervakoski. The core element in her paintings has always been colour. Exuberance and abundance are the two qualities that perhaps best describe her work. The feminine figures I portrait are Queens, Goddesses, powerful women who rise above the
occasion. Modern age and Grecian mythology come as one to create a new eternal tale. Love,hate,passion,vengeance all derive from the same urge; everyone wants love and to be loved.

The most important element is color

www.tiinanevalainen.com

Määttä Arto

Maalaan muunnelmia klassisista teoksista. Ne ovat tulkintoja länsimaisen taiteen arkkityyppisestä kuvamaailmasta. Maalaukseni kääntävät katseen menneisyyteen ja näyttävät tämän hetken historian kautta. Etäiset teokset tulevat lähemmäksi. Muisti ja muistot yhdistävät uuden vanhaan – menneisyys ja nykyisyys ovat läsnä samaan aikaan.

artomaatta.net

Mikkola Mikko

Teen perinteisiä öljyvärimaalauksia ja kokeellisia veistoksia eri menetelmin. Valmistan myös hopeakoruja.

Inspiraationi taiteelliseen työhöni saan luonnosta. Maalauksissani yhdistän kolmea luonnonelementtiä: taivasta, maata ja vettä. Teokseni eivät ole kuitenkaan suora heijaste luonnosta, vaan ne ovat rakennettuja. Niissä näkyy ihmisen kädenjälki. Maalausten kohde on siten usein vain osittain tunnistettavissa.

Käytän töissäni lasuuritekniikkaa. Teen mieluiten työtä ajan kanssa. Maalaustekniikkani on melko hidas, maalauksen pitää kuivahtaa prosessin aikana muutaman kerran välivernissausta varten. Valmiissa maalauksessa värikerroksia voi olla 10-30.

Tilaustöitä en enää tee. Maalausteni aiheet ovat pitkälti samojen, minulle läheisten teemojen toisintoja, variaatioita.

Kuvataiteilija, kuvataiteen lehtori Mikko Mikkola (s. 1952 Helsinki) asuu ja työskentelee Lepaalla, Hattulassa. Mikkolan teoksia on mm. Nordean, Orionin, Hämeen ammattikorkeakoulun, Hämeenlinnan taidemuseon ja Hattulan kunnan kokoelmissa. Julkisia teoksia häneltä löytyy mm. Hattulan Pyhän Ristin kirkon muistolehdon monumentti, joka valmistui v. 2008. Mikkola on Taidemaalariliiton, Hämeenlinnan taiteilijaseuran sekä Ars-Häme ry:n jäsen. Hän toimi Parolan yhteiskoulun ja lukion kuvataiteen lehtorina vuoteen 2017 asti.

Mikko Mikkola / Kuvataiteilijamatrikkeli

Meuronen Jussi

Jussi Meuronen (s. 1982 Hämeenlinnassa), asuu ja työskentelee Helsingissä

Maalaan abstrakteja teoksia, joissa sekoittuvat toisinaan maisemallisuus ja ihmisfiguurit. Maalaukseni ovat kuvia nähdystä, koetusta ja kaikesta ympäröivästä. Teokseni syntyvät kerroksittain, niitä poistamalla ja lisäämällä.

jussimeuronen.com

Meuronen Juha

Juha Meuronen (s. 1952 Kemissä), asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa.

Monikasvoinen Merilappi on Juha Meurosen innoittaja ja inspiraation lähde. Parasta ovat rajut vuodenaikojen vaihtelut, erityisesti ensilumen tulo ja jäiden lähtö. Juha viettääkin silloin aikaa mökillä Simossa Perämeren saaressa. Talven nopea valo, värimaailma ja liikkuvan lumen rytmi lumoaa kerta toisensa jälkeen.

Juhan sekatekniikalla toteutetuissa tauluissa kuvataan viitteellistä luontoa. Luonnosta jääneitä muistikuvia hän sitten muuttaa teoksissaan rytmisiksi värimaailmoiksi.

Luonnon kauneus on myrskyssä, tuulessa ja sateessa, silloin kun vesi lentää vaahtona tai lumessa näkyvät rajuilman jäljet. Kaislat alistuvat, litistyvät pitkin jäätä – silloin kun luonto esittelee voimiansa.

Yksityisnäyttelyitä hänellä on ollut n.30. Suomessa näyttelypaikkakuntia ovat olleet mm. Hämeenlinna, Helsinki, Turku, Oulu, Jyväskylä, Tampere. Ruotsissa Tukholmassa näyttelyitä on ollut viisi kertaa. Yhteisnäyttelyitä niin Suomessa kuin ulkomaillakin on ollut useita kymmeniä.

Juha Meuronen / Kuvataiteilijamatrikkeli

Mesilaakso Raisa

Taidegraafikko Raisa Mesilaakso (s.1955 Torniossa) on asunut ja työskennellyt Tervakosken paperitehtaaseen kuuluvassa Lumppulinnassa vuodesta 1999 lähtien. Hän opiskeli Suomen taideakatemian koulussa 1972-76. Mesilaakson mieluisin materiaali on paperi, jonka hän itse valmistaa. Valo ilmestyi hänen teoksiinsa 90-luvun lopulla. Mesilaakson teokset kuvaavat usein ihmisten välistä kohtaamista.

Malin Sampo

Minua kiinnostavat pienet eleet, tarinat sekä epätodennäköisyydet ja mahdottomuudet.

Sampo Malin (s. 1977), asuu ja työskentelee Riihimäellä.

Lehtonen Kati

”Yritän ottaa kiinni, tavoittaa olevaa, pysäyttää ajan kuvaksi tai hidastaa sen kulumista, pysähtyä itse, pysähtyä ajassa ja maisemassa. Maisema on jokin konkreettinen ajan tajuamisen, tutkimisen, kokemisen ja inhimillisen ymmärtämisen paikka.”

Kuvataiteilija Kati Lehtonen (s.1979 Luvialla) asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa. Hän on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2011 ja on sitä ennen opiskellut Kankaanpään taidekoulussa. Lehtosen teoksia löytyy useista julkisissa kokoelmista mm. Suomen Valtion, Helsingin kaupungin taidemuseon, Espoon modernin taiteen museo Emman, Hämeenlinnan taidemuseon sekä Wihurin säätiön kokoelmista. Julkisia teoksia Hämeenlinnassa v. 2016 ”Sinne minne tuuli siemenen kuljetti, kasvoi puu” Ruununmyllyn koululla ja vuonna 2015 HAMKin ohutlevykeskus Visamäessä ”Kauas pilvet” teos rakennuksen ulkoseinässä. Lehtonen on Suomen Taidegraafikoiden ja Ars-Hämeen jäsen.

www.katilehtonen.com

Laurinolli Samuli

Työskentelen akryyliväreillä kankaalle. Tekniikka soveltuu parhaiten maalaustapaani, joka on nopea ja impulsiivinen. Lähtökohtana toimii useimmiten jonkinlainen viitteellinen kuva mielessäni, joka on saattanut syntyä tehdessäni edellisiä teoksia tai nähdessäni jotain visuaalisesti mielenkiintoista, eräänlaista hidasta ajatusten virtaa. Haen maalauksissani rajapintoja, tasapainottelua ja leikkimistä vastaparien kanssa. Esittävä, graafinen ja abstraktimpi maalauksellisuus yrittävät sulautua toisiinsa ja samaan aikaan pitäytyvät omissa saarekkeissaan. Pyrkimyksenä on luoda tiloja, joissa on tarina ilman tarinaa. Outouden tunne, josta saattaa saada kiinni ja päästä sisään.

samulilaurinolli.blogspot.fi

Laurinolli Salla

Maalaukseni lähtevät syntymään yleensä havainnosta, johon liittyy voimakas merkityksellisyyden tunne.

Teen taidetta, koska voin maalaamalla toteuttaa näistä havainnoistani variaatioita ja pohtia vaihtoehtoja olemassa olevalle todellisuudelle.

Minua inspiroi luonto ja valo ja ihmisen jäljet ympäristössä.
Olen myös loputtoman kiinnostunut värien käyttäytymisestä ja niiden kanssa konkreettisesta työskentelystä.

sallalaurinolli.com

Larjo Olli

Kuvanveistäjä Olli Larjo (s. 1964 Kuhmoisissa) asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa. Yksityisnäyttelyitä hän on pitänyt vuodesta 1993 lähtien. Hän on mm. Suomen kuvanveistäjäliiton, Ars-Häme ry:n, Hämeenlinnan taiteilijaseuran ja Siperian valimon jäsen. Olli Larjo on vahvasti vaikuttanut Hämeenlinnan taidekenttään niin Aimokoulun tuntiopettajana kuin aktiivisena kuvanveistäjänä. Julkisia teoksia mm. Tiitiäisen satupuisto, Näsinpuisto Tampere 2014, Auringon piirissä, Hämeenlinnassa 2007-2016: kolme teosta yhdessä kirjailija Olli Jalosen ja kuvanveistäjä Anssi Taulun kanssa.

Olli Larjo / Kuvataiteilijamatrikkeli

Lampinen Tuija

Maalauksissani kuvaan usein ihmistä.
Arkipäivän tapahtumista ja muistikuvista nousevat ajatukset kuljettavat maalausprosessia.
Töissäni käsittelen erilaisuutta ja ulkopuolisuutta.
Maalaan öljyvärein kankaalle.

www.tuijalampinen.com

Krijgsman Willem

Taiteeseeni on kuulunut erilaisia vaiheita ja ilmaisutapoja. 80-luvulla aloitin tekemällä abstrakteja, värikkäitä taideteoksia ja kollaaseja primitiivisellä tavalla. Rakensin pienoisveistoksia, objekteja leluista, kitschistä yms. hylkytavarasta. Objektit innostivat minut piirtämään niistä uustulkintoja. Taideteokset heijastivat suoraan tunnetilojani ja olivat poikamaisen luomis-leikkimisprosessin tulosta.

90-luvulla ilmaisutapani vaihtui värikynämaalauksiin ja sisältö viittasi taidehistoriaan. Teemat tulivat tärkeiksi: inhimilliset, yhteiskunnalliset ja luonto.

2000-luvulla uustulkitessani Suomen Kulta-Ajan taiteilijoiden töitä tunsin päässeeni lähemmäksi suomalaista kulttuuria ja tunneilmapiiriä. Yhdistäessäni vanhaa hollantilaista ja suomalaista maalaustaidetta käsittelin omaa integraatioprosessiani suomalaiseen yhteiskuntaan. Viimeisin sarjani värikynämaalauksia kommentoi ilmastonmuutosta ja huoltani siitä pohjautuen Gallen-Kallelan Juseliuksen mausoleumissa, Porissa, tuhoutuneisiin freskoihin.

Nykyiset taidetyöni ovat savesta muovattuja muotokuvia, relief-tyyppisiä kasvoja ja pienoisveistoksia ilman mallia. Näissä tutkin ihmisen tunneilmaisuja ja sisäisen maailman heijastumia, henkilökohtaisia balladeja.

Kuvataiteilija Willem Krijgsman (s. 1953 Hollannissa) on asunut Suomessa vuodesta 1981 lähtien. Hän opiskeli sisustusarkkitehdiksi Rotterdamissa 1976-81, Willem de Kooning Academie. Hän asuu ja työskentelee Riihimäellä. Krijgsmanin veistokset ovat savesta muovattuja muotokuvia, reliefimäisiä kasvoja ja pienoisveistoksia, joissa hän tutkii ihmisen tunneilmaisuja ja sisäisen maailman heijastumia. Hänen pikkutarkat värikynämaalauksensa viittaavat usein taidehistoriaan. Hän käsittelee teoksissa omaa integraatioprossesiaan hollantilaisesta suomalaiseksi mm. Suomen kultakauden maalaustaidetta käyttäen.

Kuvataiteilijamatrikkeli

Kopra Riitta

Kuvanveistäjä Riitta Kopra (s.1982) asuu ja työskentelee Rengon Kaloisissa, jossa pitää myös Galleria Kummitusta. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta v. 2016. Tapasin ötökän ja tapasin puun. Katselin ympärilleni ja päätin, että rakennan itse omat totuuteni. On vapaus valita mistä kiinnostuu, mille antaa arvoa. Mikä on tärkeää? Ja mitä jos sen voisi päättää itse? Meiltä jää huomaamatta niin paljon.

riittakopra.nettisivu.org

Kolehmainen Anna

Teoksillani haluan tarjota katsojalle toisenlaisen, arkikokemuksesta vieraannuttavan näkökulman, josta tarkastella ympäröivää maailmaa. Pyrkimys samaistua toisen eläinlajin kokemusmaailmaan etäännyttää omasta totutusta maailmantulkinnastamme, ja parhaimmillaan laittaa alulle uusia oivallukseen johtavia prosesseja meissä.
Ajatus sinivalaan valtavasta sydämestä, joka vastaa kooltaan henkilöautoa, ajatus tämän massiivisen eläimen laulusta, joka kantaa kokonaisen valtameren halki, saa minussa aikaan rauhan tunteen. Se muistuttaa minua omasta inhimillisestä pienuudestani.

Kuvataiteilijamatrikkeli

Kiuru Satu

Kehittelen usein ideoitani pitkään, jolloin aika ja sattuma vaikuttavat teokseen tai jokin löydetty esine voi muuttaa teoksen kulkua. Koen, että aika antaa tiedostamattomalle tilaa toimia, kehittää ideaa eteenpäin.

Tällä hetkellä minua kiinnostaa ihmisen omituinen suhde omaan itseensä – eli luontoon. Olen pitkän aikaa kerännyt muun muassa vanhoja karvalakkeja, vaikka en ole tiennyt mikä niissä viehättää. Ehkä jokin kumma ristiriita, mikä liittyy myös omaan omituisen jakautuneeseen eläinrakkauteen; haluun pitää lemmikkieläimiä sisällä ja toisaalta häätää toisia eläimiä ulos, suojella pientä koiranpentua, mutta syödä toista eläintä ja pukeutua niiden nahkoihin.

Koska en itse voi lukeutua miksikään pyhimykseksi, en voi teoksillani julistaa mitään tiettyä kantaa, ennemminkin haluan pohtia suhdettani luontoon ja tuoda esille ihmisen eläimellisen puolen, joka meissä kaikissa on läsnä ohuen sivistyskerroksen alla. Pienikin selviytymistaistelu nostaa meissä esiin eläimen joka voi olla uhka tai voimavara.

Aihepiiristäni huolimatta teoksieni lähtökohta ei niinkään ole filosofinen, vaan pikemminkin psykologinen. Käsittelen teoksissani usein tiedostamattoman eri aspekteja, kuten esimerkiksi aikaa – ajan monitasoisuutta – ja siirtymää, jota esimerkiksi paljon käyttämäni hevosaiheet ilmentävät.

satukiuru.wordpress.com

Kirilin-Helenius Eeva

Teoksieni tekniikkana on polymeerigravyyri ja sekatekniikat, joissa yhdistyy akryylimaalaus, lyöntimetallit, esinekoosteet ja chine collee -tekniikka eri materiaaleille useampina vedostuskerroksina.

Biologisen maailmankuvan tarkastelusta syntyvät teoksien keskeiset teemat. Teoksien aihemaailmat viittaavat elämän kehitykseen ja siihen ennalta suunnittelemattomaan suuntaan, jossa paikkaansa hakevat niin hyönteiset kuin ajattelevan mielen kehityskin.

Eeva Kirilin-Helenius on syntynyt Varkaudessa 1965. Hän asuu ja työskentelee Lahdessa.

Kuvataiteilijamatrikkeli

Kauppi Tuula

Tuula Kauppi asuu ja työskentelee Riihimäellä. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Lahden taideinstituutista v. 1987 ja taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta v. 2002. Kauppi toimi Riihimäen lukion kuvataiteen lehtorina vuoteen 2013 asti. Hän on Ars-Hämeen ja Riihimäen kuvataiteilijat ry:n jäsen.

”Kuvani ovat usein olleet maalauksia ja/tai kollaaseja. Yhdistelen akryyli- ja öljyväriä valokuvaan ja muihin materiaaleihin.”

Karhu Mika

Mengelen uni, tussi, 50×40 cm, 2018

Mika Karhu, (s. 1969, Joensuussa).
Taiteen tohtori, kuvataiteilija, tutkija, kuraattori.
Väitöskirja: Taide sosiaalisen kokemuksen ilmaisuna: taiteellis-teoreettinen tutkielma taiteen tekemisen lähtökohtiin. 2013. Aalto-yliopiston julkaisusarja.

Me kuuntelemme uskomuksiasi ja katoamme.
Stigmat veressämme.
Emmekä oppi.

Tuolla, jaloissa, tuskassa,
jonka jouduitte kokemaan.

Meissä ja toisella puolella.
Yksinäisyyteen kuolevana.

Utopiamme loppu, koska halusimme yksin sinut.
Tuoksuvana kukkana ihomme sisällä
ja olemme juurakko menneisyydestä.

Tasapainottomien ihmisten historia
kasvattaa tasapainottomia.

Loputonta ja yksinäistä ymmärtämättömyyttä.

www.mikakarhu.com

Kannosto Erkki

Teräksen ja lasin vuorovaikutus on ollut tutkimukseni kohteena jo muutaman vuoden ajan.

2013 valmistui Tuusulan Sosiaali ja Terveysalan ( Keuda) oppilaitoksen uudisrakennuksen kirjastotilaan 6 metriä korkea teoskokonaisuus, jossa kukkivat tyylitellyt syreenit kevään ja punertavat villiviinit syksyn allegorisina symboleina.

Pysäytetty tuokio, väriä hehkuvan kukkakimpun lyhyestä elämästä muistuttaa meitä kaiken katoavaisuudesta ja kehoittaa tarttumaan hetkeen.

Kuvanveistäjä Erkki Kannosto (s.1945) asuu Oulunkylän taiteilijatalossa Helsingissä ja hänet voi tavata työskentelemässä myös kesäpaikassaan Tuikkulassa, Vähikkälän entisessä työväentalossa Janakkalassa. Kannosto valmistui Suomen taideakatemian koulusta 1970. Uransa alkupuolella hän teki poptaiteeksi luonnehdittavia teoksia, myöhemmin realistisia mm. henkilöaiheisia pienoisveistoksia. Hänen teoksiaan löytyy Suomen tärkeimmistä julkisista taidekokoelmista ja hän on tehnyt useita julkisia veistoksia ulkotiloihin, esimerkiksi Punavankien muistomerkki v. 1978 Lahdessa.

erkkikannostoblog.wordpress.com

Kangas Johannes

Työskentely on loputonta tutkimusta, asioiden pohdiskelua, aiheiden löytämistä. Haasteiden asettelua itselleni ja katsojalle. Muovipussi, keskiaikainen maalaus, puu, aika, kauniita mieskuvia. Kauneus nimessä on keinoni taiteilijana kohdata yhteiskunnallinen keskustelu.

Johansson Ruth

Asuimme Yhdysvalloissa kun olin lapsi ja katsoin paljon piirrettyjä tv:stä. Myöhemmin kun etsin omaa tyylisuuntaa taiteessa, nuo kuvat tulivat takaisin comix muodossa, jonka juuret ovat 1960-luvun anarkistisessa sarjakuvataiteessa. Siellä nimittäin pommit sisältävät vain vihreää ja tahmeaa hyytelöä…

ruthjohansson.blogspot.fi/

Isotalo Mari

Taiteen tekeminen on minulle työ ja elämäntapa, mutta myös henkireikä hektisen perhearjen keskellä, jossa ei välillä ole tilaa edes omille ajatuksille. Maalaamalla voin ilmaista ja jäsentää sellaisia asioita, joita ei pysty järjellä selittämään – tunnelmia, jännitteitä, vivahteita – elämän pieniä ilmiöitä. Alkusysäyksen kuvan tekemiselle voi antaa jokin puhtaasti visuaalinen asia, jota pidän kauniina tai kiinnostavana, kuten valo, varjo, väri tai liike, mutta siirtyessään siveltimen kautta kankaalle aihe alkaa ikään kuin elää omaa elämäänsä ja saada uudenlaisia, syvempiä merkityksiä. Nämä merkitykset voivat näyttäytyä jokaiselle katsojalle erilaisina – kuin tarinassa, jolle saa itse valita loppuratkaisun.

www.mariisotalo.com

Isomäki Olli

Kuvataiteilija, pilapiirtäjä Olli Isomäki (s.1949) asuu ja työskentelee Iittalassa. Hän aloitti taiteelliset opintonsa vuonna 1971 Wiesbadenin Ammarrikorkeakoulun kirjagrafiikan linjalla ja valmistui alalle neljä vuotta myöhemmin. Hän ei kuitenkaan työskennellyt tässä ammatissa, vaan ryhtyi vapaaksi taiteilijaksi ja pilapiirtäjäksi. Tältä ajalta on peräisin joukko pikkutarkkoja maisemaminiatyyrejä ja enimmäkseen maisema-aiheisia tussipiirroksia. Pilapiirtäjänä hän toimi useille julkaisuille mm. Medical Tribune -kustantamon vakituisena pilapiirtäjänä.

Saksassa Isomäki aloitti myös humorististen, suomenkielisten sanaristikoiden laadinnan ja kuvituksen. Tällä taiteen alalla on syntynyt huomattava tuotanto, joka jatkuu ja jota julkaisee maailmanlaajuisesti leviävä Suomen Silta-lehti.

Omaehtoiset taideopinnot tuottivat esittävän piirtämisen perustaidot ja johtivat abstraktin taiteen pariin. Syntyi huomattava määrä viivasommitelmiin perustuvia piirroksia lyijy- ja värikynillä sekä puusta valmistettuja kollaaseja. Esittävän piirtämisen perusteita hän opetti Limburgin kaupungin kansalaisopistossa ja lukuisten kurssien opettajana.

Vuonna 2003 hän muutti takaisin Suomeen ja työskenteli rakennustyömailla sekä kuvanveistäjä Pertti Kukkosen betonitöiden toteuttajana.

Vuodesta 2012 alkoi uusi vaihe, abstrakti kuvanveisto, joka jatkuu edelleen. Ajatus syntyi huomiosta, että perinteisen abstraktin kuvanveiston osa taiteellisena ilmaisukeinona heikkeni huomattavasti toisen maailmansodan jälkeen ja lähes korvautui erilaisilla kokeilevilla suuntauksilla. Isomäen mielestä perinteisen abstraktin kuvanveistotaiteen mahdollisuuksien tutkiminen oli jäänyt puolitiehen. Tästä alkoi edelleen jatkuva tuotanto, josta esimerkkejä on nähtävillä esimerkiksi kesällä 2018 Iittalan vanhan pappilan taidenäyttelyssä. Värilliset veistokset on maalannut Ollin veli Ahti Isomäki, yksiväriset ovat kokonaisuudessaan Olli Isomäen tuottamia.

Kuvataiteen ohella on aina kulkenut kirjallistakin harrastusta. Viime aikojen sivutuotantona pöytälaatikossa lisääntyy keskenään melkoinen määrä pienoisnovelleja odottamassa, että julkaisija tulisi ja löytäisi.

Hyvärinen Ismo

Maalauksissani valo ja tila ovat vahvasti läsnä ja värillä on merkittävä rooli. Usein läsnä on mahdollisuus jatkuvuudelle; portteja ja siltoja muistuttavat rakenteet houkuttelevat etenemiseen paikasta toiseen. Maalaamalla analysoin ympärilläni olevaa, puen sitä itseni näköisen kielen ympärille. Koen olevani sielun sukulainen tarinankertojille romantiikan aikakaudelta, jolloin tunteen merkitys taiteessa oli korostunut.

www.ismohyvarinen.fi

Huotala Heli

Maalausteni lähtökohtana on todellisen ja epätodellisen maailman rajapinta. Mielenavaruudessa sisäisesti syntyvät aistimukset ja havainnot muuttuvat maalauksen todellisuudeksi, ja puoliesittävät tapahtumat pukeutuvat toisinaan maiseman kieleen. Maalausteni usein paratiisimainen tunnelma on kuin kaunis uni tai fantasia, joka on liian hyvää ollakseen todellista tai saavutettavissa havaittavassa maailmassa. Maalauksessa kaikki on kuitenkin mahdollista.

Kuvataiteilijamatrikkeli

Holma Hanna

Hanna Holma (s. 1967 Oulussa) on Helsingissä asuva ja työskentelevä taidegraafikko. Valmistuttuaan taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1996 hän on pitänyt noin 30 yksityisnäyttelyä ja osallistunut lukuisiin yhteis- ja ryhmänäyttelyihin. Hänen teoksiaan on mm. Suomen valtion, Suomen eduskunnan, Rovaniemen Taidemuseon ja Oulun Taidemuseon kokoelmissa. Tärkeimpänä taidekoulutuksenaan Holma pitää Raisa Kaipaisen ja Torsten Rügerin Elämän taide -kursseja, joilla hän opetteli hiljentymistä ja elämänilossa pysymistä 11 vuoden ajan. Kursseilla löytyi inspiraationlähde, joka ravitsee edelleen. Työ jatkuu ja elämä liikkuu eteenpäin.

Tekniikka, johon Hanna Holma on keskittynyt, on monotypia – spontaani ja maalauksellinen taidegrafiikan työtapa. Holma yhdistää monotypioihinsa jopa useamman virkkeen mittaisia nimitekstejä. Samalla kun tekstit johdattavat katsojaa kuvasta toiseen, ne myös pysäyttävät rutinoituneenkin näyttelyssäkävijän teosten äärelle.

Taidegraafikko Hanna Holma:

Teokseni ovat kannanottoja.
Elämä on ainutkertainen lahja, jota ei sovi tuhlata.
On uitava sisäisesti vastavirtaan. Ei pidä antaa periksi kyynisyydelle ja tylsyydelle.
Jokainen haluaa iloita elämästään.
Se vaatii työtä!

www.hannaholma.net

Hoffren Heli

Olen tyytyväinen kuviin, jotka kasvavat minusta itsestäni jollain tavalla ulos ja erilleen. Muuttuvat henkilökohtaisesta pikku hiljaa suuremmiksi ja itsenäisiksi teoksiksi minun henkilökohtaisen kokemukseni ulkopuolelle. Sellaisten töiden kohdalla koen saavuttaneeni jotain, mistä en voi itsekään olla varma, ja se tuntuu hyvältä.

Minulle kuvan tekemisessä luovuus on kuvan salaisuuden aavistamista ja kykyä avata sitä. Salaisuus on joka puolella luonnossa ja yleensä elämässä. Se roikkuu ilmassa jokaisen ulottuvilla. Minulla on halu raapia olevan pintaa nähdäkseni syvemmälle.

www.elisanet.fi/helihoffren/index.htm

Hietala-Hämäläinen Leila

Pronssia suosiva taiteilija nimeää itsensä uusrealistiksi. Laajaan tuotantoon kuuluu mm. julkisia veistoksia, mitaleita, muotokuvia sekä eläinveistoksia. Kysymykseen taiteensa tavoitteista hän vastaa arkisesti: ”Kuvanveisto on minulle ammatti, ehkä jotkin työni tuottavat iloa ihmisille.”

”Kuvanveistäjä Leila Hietala-Hämäläinen (s.1934) asuu ja työskentelee edelleen Hämeenkoskella ateljeetalossaan. Hän opiskeli Suomen taideakatemian koulussa 1965-68, toimi opettajana Taideteollisessa korkeakoulussa 1973-79 sekä Lahden taidekoulussa 1975-79. Taiteilija on suunnitellut veistosten ohella kolmisenkymmentä mitalia. Hänen julkisia teoksiaan ovat mm. Siirtolaismuistomerkki ”Kevät” Alajärvellä vuodelta 1982 sekä ”Elämälle” -veistos Hollolassa vuodelta 1984. Pronssia suosiva taiteilija nimeää itsensä uusrealistiksi. Taidelainaamosta löytyy myös lukuisia taiteilijan grafiikanvedoksia.

Kuvataiteilijamatrikkeli

Helasvuo Maija

Ihminen on ihmisyhteisön kokonaisuuden osa. Yhteisöllisen kokemuksen kautta ja sen sisällä kaikki solsiaaliset kokemuksen muodot muodostavat tapahtumaprosessin, jonka yhteydessä ja vuorovaikutuksessa koko ihmisyhteisö on. Se, mikä vaikuttaa yhteisön sisällä voimakkaana emootioita ohjaavana toimintana, on tavalla tai toisella yhteinen tekijä ja yhteisön emootioita muokkaava prosessi. Tapahtumat ympärillämme vaikuttavat meihin. Maija Helasvuon veistokset kuvaavat tätä näkymätöntä vaikutusta, joka samalla on muokkaavaa ja konkreettista.

Kuvanveistäjä Maija Helasvuo (s. 1968) asuu ja työskentelee Hyvinkäällä. Puu on aina ollut hänen keskeinen työskentelymateriaalinsa. Helasvuon veistokset syntyvät lepästä, haavasta, koivusta, kuusesta ja männystä, vain harvoin materiaalina on jokin jalopuu. Kansallismuseon Pyhät ja pakanat – ihmisyyden kuvia -näyttely Hämeen linnassa 2017 avasi hänen teoksiaan kiinnostavalla vuoropuhelulla keskiaikaisten kristillisten veistosten rinnalla. Yksi näyttelyn teoksista on myös Valokiilassa. Taiteilija kertoo työstään ja teoksistaan: https://www.youtube.com/watch?v=66DiacTj5UE

www.maijahelasvuo.com

Heino Pirjo

Pirjo Heino (s. 1954 Hauholla), työskentelee Hämeenlinnassa.

Hänen erikoisalaansa ovat puupiirrokset, installaatiot ja näyttelyiden ripustaminen. Heinon modernit työnsä esittelevät elämää ja sen äkkikäänteitä oikuttelevan puutarhan muodossa. Kuvataiteen ja näyttelyiden ohella Heino on kiinnostunut kirjallisuudesta, musiikista ja luonnossa liikkumisesta.

Hämeenlinnan Taiteilijaseura

Goman Jussi

”Maalaukseni ovat epäkonventionaalisia asetelmia, joissa samalla tarjottimella on tunnistettavia hahmoja, esineitä, lyhyitä kertomuksia, maalimöykkyjä, kangasta, vahinkoja ja sattumia, jotka lopulta ovat kaikki yhtä arvokkaita osia kokonaisuudessa.”

Jussi Goman (s.1980 Pudasjärvellä), asuu ja työskentelee Riihimäellä, hän on opiskellut Kankaanpään taidekoulussa ja Kuvataideakatemiassa, josta hän valmistui Taiteen maisteriksi keväällä 2008.

www.jussigoman.com

Goldstone Edwina

Edwina Goldstone’s work although still firmly informed by drawing now encompasses many disciplines, from sculptural installations to painting, drawing, lens based media, live art and communal/social art projects.

Informed by a cross-cultural background and by travelling/living in various countries; she explores the relationships between identity, memory and the geographical imagination, often starting with an archetypal image or object, to explore ideas bound up with memory and cultural recognition.

The questions of how we live and particularly how we observe our living are consistent preoccupations. Her works often involve the layering of alternate realities, made up from the imagined, (the handmade), the real, and the historical.

www.edwinagoldst.one

Förström Riitta

Maalaan öljyväreillä ja teokseni ovat kunnianosoitus uhanalaiselle, puhtaalle, villille luonnolle. Maalauksieni lähtökohta on vahvan, avaran maiseman voimakkaat ja herkät tapahtumat. Valo ja näkymätön tila, kuinka sen näen ja koen. Luonnon ja ihmisen välisen ykseyden tunteminen.

Kuvataiteilijamatrikkeli

Etula Marjaleena

Maalaan akvarelleja ja öljyväritöitä. Teen metalligrafiikkaa ja litografiaa. Iloittelen temperalla ja kollaaseilla. Käyn hakemassa kolmevuotisen taidekoulu Alfa-Artin jälkeen inspiraatiota Vanajaveden ja Oriveden opiston kursseilta. Viihdyn Paperihuone ry:n graafikoiden hyvässä seurassa.

hikipisarat.net

Bethell Satu

Pohdin paljon sitä millaisen elämän me täältä lähtiessämme jätämme jälkeemme. Mietin myös sitä millaiseen maailmaan haluaisin syntyä, jos tulisin tänne uudestaan. Ehkä siksi en halua omalta osaltani kuormittaa maapalloa enää enempää kuin on pakko. Teokseni rakentuvat pitkälti lähiympäristöstä löytyvistä tai poishylätyistä joutomateriaaleista.

www.satubethell.fi

Aro Kaisu

Piirsin puutarhassa kukkia ja lintuja. Ne lentelivät lehdissä pyydystellen hyönteisiä.
Haluan kuvissani välittää kauneuselämyksen.
Elämyksellisyys ja hetkellisyys näkyvät käden jäljessä.

www.kaisuaro.com

Aalto Terho

Hämeenlinnalainen valokuvaaja Terho Aalto (s. 1953 Helsingin pitäjässä) valmistui valokuvaajaksi Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksesta 1986. Aalto on työskennellyt vuodesta 1984 Hämeen Sanomissa valokuvaajana.

Terho Aalto on hakeutunut mielellään yhteistyöprojekteihin eri taiteenalojen tekijöiden kanssa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Aallon kuvia on ollut mukana monissa yhteisnäyttelyissä ja kansainvälisissä projekteissa.

www.terhoaalto.com

Aalto Jaana

Olen erikoistunut postikorttien kuvittamiseen, joissa yleisimmät aiheet ovat joulu-ja onnittelukortit. Kirjankuvituksissa ovat yhdistyneet luonnon monimuotoisuus, kulttuuriperinne ja fantasiamaailma. Tärkeintä töissäni on oikeanlaisen tunnelman luominen.

aaltojaana.wixsite.com